22. heinäkuuta 2010

Kiitos kaikesta..


Aika kuluu nopeesti. En tiiä koska viimeks se olis näin nopeelta tuntunu. Oon istunu kavereitten kanssa puhumassa paskaa. Oon ollu juomassa olutta. Oon itkeny kavereitteni takia -
Kaveri raiskattiin pari päivää sitten ja oon vieläkin vihanen, koska en tajunnu mennä mukaan pitämään huolta. Hämmentyny miten tollasta voi tapahtua vittu näin pienessä paikassa? Kaiken tän lisäks kaverillani jolla on leukemia on tullut paha aivoverenvuoto. Lääkärit antaa nyt vahvoja kipulääkkeitä ettei ''kuolema olis niin kivulias''. Anteeks tähän väliin nämä huonot lauseen rakenteet ym mutta koittakaa kestää. Enkä pääse moikkaamaan kaveriani sairaalaan rahan puutteen takia. Tulee niin syyllinen olo muutenkin kun mietin tätä kaveria.. koska ennen kun se joutu sairaalaan oltiin tavallaan yhdessä ja tavallaan ei.. En osaa selittää mutta kumminki enemmän kun mikään '' pano juttu ''. Piti meiän joskus mennä kihloihinki. En tajunnu tässä vaiheessa kuinka paljon jätkällä oli näitä leukemian oireitakin, mutta sit mun päässä vaan jotenkin napsahti sille vittupää vaihteelle ja hylkäsin jätkän kokonaan. Sairaudesta kuultuani ollaan kyllä pidetty yhteyttä ym ja nähty parisen kertaa tän 1 ½ vuoden aikana. Kiitos edes siittä. Olis se silti kivä päästä edes hyvästeleen niin rakas ihminen..

Anteeksi.

9. heinäkuuta 2010

Aavikkoruusu
Miksi elät yksin?
Jos olet surullinen,
Saan sinut jättämään tämän elämän
Oletko valkoinen, sininen vai verenpunainen
Voin vain nähdä hukkumisen kylmään, harmaaseen hiekkaan

Ajan tuulet
Tönäisette minut maahan
Olen kuolemaisillani janoon
Haluan juosta pois
En tiedä kuinka vapauttaisin itseni elääkseni
Mieleni huutaa tuntiessaan tuskani

Olen vaellellut etsimässä itseäni
Kuinka kauan olen tuntenyt loputonta kipua
Pudoten alas, sade virtaa sydämeeni
Tuskassa minä odotan sinua
En voi palata takaisin
Ei ole paikkaa jonne palata
Elämä on hukassa, kukat putoavat
Jos se kaikki on unta,
Herätä minut nyt
Jos se kaikki on totta,
Tapa vain minut

Luon muurit sydämeni sisään
En halua antaa tunteideni paeta
Minua pelottaa katsoa maailmaa
En halua löytää itseäni eksyneenä silmiisi
Yritin hukuttaa menneisyyteni harmaaseen
En koskaan halua tuntea enempää tuskaa
Pakenin luotasi sanaakaan sanomatta
Se, mitä en halua menettää, on rakkaus

Läpi silmieni
Aika kulkee kuin kyyneleet
Tunteeni ovat menettämässä elämän värin
Tapa sydämeni
Vapauta kaikki tuskani
Huudan kovaan ääneen
Hulluus ottaa otteen minusta

Elän taas yksin.

Oon yksin kotona taas. Kävin kyllä ajelemassa kun piti hakee kultaa kotiin. Se on taas juomas.. tuntuu et se vaan työntäis mua kauemmaks sen luota, valehtelis enemmän ja tuottais vaan enemmän surua mulle. Olis pitäny pitää kiinni siittä lupauksesta mitä vannottiin tyttöjen kanssa eskarissa '' pojat on tyhmiä ja ne pilaa kaiken''.
Kaveri - tai no hyvä tuttava kuoli tänään. Seki vielä.. kyl surettaa vaikkei kovin läheisiä ollu. Oli se silti mukava ja hyvä ihmine ja jakso se aina nauraa vaikkei henki kunnolla kulkenu ja paha krapula päällä. Jään kaipaamaan