Näkymätön ninni

Mun pitäis kirjottaa äikän esseetä. En jaksa, ei huvita enkä vaan enään pysty. Olin perjantaina juomassa muutaman kaverin kanssa. Alku illasta oli ihan mukavaa kunnes menin kertomaan yhdelle parhaimmista kavereistani, että oon bi. Oikeesti bi. En sellanen muotipersehuora että oon bi koska se on muotia. Mitä helvetin hienoo siinä ees on että jotkut menee selittään olevansa bi, että sais huomioo. Voi voi..
Siinä sitte juteltii kaverin kaa henkeviä ja pääsin sitten purkaan pahaa oloani kaljalle ja kaverille. Itku tuli. Taas.. mutten oo itkeny nyt pitkään aikaan kenellekkään mistää. En halua edes, mutta tuntu että se ees vähän helpotti.
Lähin sitte aika pikaseen, piti puhua kullan kaa.

Lauantaina ei tapahtunu mitään. Kukaan ei soittanu. Kukaan ei kaipaillu. Olisin halunnu lähtee pitää hauskaa, mutta hetken pohdinnan jälkeen tajusin ettei mulla ole kun muutama kaveri. V oli Ruovedellä. S ja T oli jossain pitämässä kaksin somaa koti-iltaa. J :lle en kehannu soittaa sen itkukohtauksen jälkeen. E on muiden kavereidensa kanssa eikä sitä kiinnosta katella mua koska sillä on parempia, hauskempia ja nätimpiäkin kavereita kun minä. Muut onkin jonkin sortin tuttavia ja tiedän ettei seurani kiinnosta.
Tuntuu katkeralle. Ketää en oo pakottamassa soitteleen ja kyseleen haluisinko tavata tms. Tuntuu silti lapsellisen pahalta, että tiedän muiden olevan juhlimassa ja pitämässä hauskaa ilman mun seuraa.
Sunnuntainakaan ei tapahtunu mitään. Sen lisäks etten oo vieläkään saanu puhuttua kullan kaa. En uskalla. Käytiin me leffa heittään takas ärrälle ja juotiin pahan makusta kahvia.
Nyt sitten istua kökötän itkemässä surkeeta elämääni kullan nukkuessa ja miettiessäni sitä että jaksanko raahata perseeni huomenna kouluu.

--

Sinä olet ilmaa vaan
Katseen täynnää tyhjää jäätävän taas saat
Syitä tuskin kysellään
Juhlista kun kutsumatta taas sä jäät
Sinä olet näkymätön, huomaamaton, suojaton

--