Oon ihan rätti. Kauheesti kokeita ollu ja tulee. Oon ollu ny joka päivä lenkillä + tehny nää vatsalihas yms liikkeet mut tuntuu että lihoon vaa.
Olin koko päivän kavereitten kans ja se piristi tavallaa. Katottiin joku korealaine leffa minkä nimee en muista mutta pistän senki varmaa myöhemmi tänne. Kerto mielisairaasta tytöstä joka luuli olevansa eräänlainen kone. Jutteli lampuille, ei syöny ja käytti isoäidin tekohampaita. Ideaa ei leffassa niinkään ollu mutta ihana silti : )
Pitäis vongata mutsilta ja isäpuolelta jonkilaista vaaterahaa,sillä ajattelin pistää vaatekkaappini uusiks. Suurin osa on seiskalta asti ja joudun käyttään niitä vieläkin. Syy miks ei vaatteita lisää oo tullu on simppeli : En omista snobia perseen nuolija poikaystävää mikä maksaa. Mutsi on köyhä ja juon / ostan mömmöni lähes kaikilla rahoillani. Laskin äsken että juon noin 970e vuodessa.
Vituttaa. Mikäkö? No minä itse
--
Tuntuu kuin olisin epätäydellinen
vajaa ja riittämätön.
Kiinassa valmistettu.
Viillän viilto viillolta itseäni,
yhä pienemmäksi.
En halua enään näkyä.
Säälittävästi tuhoan itse itseni.
Heittelen palasiani lattialle
ja veren tahraama matto halveksii minua.
En kelpaa nälkäiselle yöperhoselle.
Nyt olen kuin Näkymätön Ninni
Olen nyt onnellinen.
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti